Petri esittelee tänään aamulla olohuoneen ja keittiön välisen oven kynnystä, jonka hän sai valmiiksi. Hieno tuli!
Jouko saumaa laattojen välejä. Lopputulos oli todella siisti!
Koska keittiöön ei vielä päässyt viemään tavaroita paikoilleen, päätimme siirtää patjat alas. Tämä päätös tarkoittaa siis sitä, että tuleva yö on ensimmäinen alakerrassa! Ensimmäinen patja on jo siirretty alas. Se solahti paikalleen hienosti.
Olin hankkinut uudet patjanpäälliset. Koska runkopatjat ovat niin syvällä sängyn rungossa, riitti tämä periaatteessa ohuemmalle petauspatjalle tarkoitettu lakana paksummankin patjan päälle. Lakana ei ulotu reunoissa ihan alas saakka, mutta se ei näy reunan takaa.
Toinen patja kannettiin alas ja lakana vedettiin senkin yli.
Koko parisängyn levyiseen petauspatjaan pujotettiin toinen samanvärinen, harmaa lakana ja sen jälkeen Petri kokeili sänkyä. Hyvältä kuulemma tuntui! Minä olin jo heittänyt uusia lakanoita patjan päälle.
"Selfie" kahdesta väsyneen näköisestä remontin viimeistelijästä.
Olin vienyt petivaatteet yläkerrasta tuulettumaan ulos. Onneksi ei satanut.
Kävin välillä ottamassa taidekuvan työtason luota. Saumaukset olivat valmiit ja pöytätaso odotti siivousta.
Aleksi otti Coca-Colansa joukkoon jäät uuden pakastimemme jääpala-automaatista. Kätevä ominaisuus, jota emme olleet pakastinta valitessamme edes huomanneet.
Nova-keittiön Riikonen toi huuvan. Petri ja Jouko asensivat sen paikoilleen iltapäivällä.
Vaikka teki tiukkaa lähteä töihin yläkertaan, kun alakerrassa oli niin uutta ja kaunista, pakotin itseni kuitenkin sinne. Patjojen siirron jälkeen Petri purki vanhan sänkymme rungon ja minä aloin siirrellä laatikostoja. Ne vedettiin keskelle matalaa seinää ja vapautuneisiin nurkkiin saatiin toiseen tilaa matkalaukuille, toiseen joulukoristelaatikoille.
Olen jouluihminen ja sen myötä meillä on paljon koristeita, kolme äitiyspakkauslaatikollista. Laatikot ovat aika huonossa kunnossa, joten jossain vaiheessa täytyy keksiä muu tapa säilyttää joulusälä.
Työhuoneen, siis entisen makuuhuoneemme, keskellä on sängyn lähdettyä hyvää tilaa tulevalle ompelu- ja askartelupöydälleni. Se on se sama mäntyinen pöytä, joka on ollut ruoanvalmistuskeskuksenamme remontin ajan olohuoneessa.
Sitten siirryin taas alakertaan ja petasin sänkymme. Uusi sängynpeitto jatkaa huoneen valkoista teemaa. Löysin sen todella edullisesti mäntsäläläisestä liikkeestä.
Siirsin myös remontista hengissä säilyneen kultaköynnöksen vaatekaappini päälle. Se kasvaa kyllä sellaista vauhtia, että ottaa kohta tälläkin paikalla lattiaan.
Tässä Elinan ottamassa kuvassa hän makailee isänsä paikalla vuoteessamme. Peukun asento antaa ymmärtää, että hyvältä näyttää!
Jouko sai keittiön valmiiksi ja me aloimme tehdä ensimmäistä ateriaa uudella liedellä. Aleksilla oli kiire jääkiekkoharjoituksiin, joten sen kummemmin hienostelematta tein jauhelihakastikkeen ja keitin tuorepastaa.
Aloimme siirtää olohuoneesta tavaroita takaisin keittiöön, mutta paljon jäi vielä tuleville päiville. Kaikki on pölyn peitossa ja vie aika joko imuroida, pyyhkiä tai pestä jokainen esine. Mäntypöytä kannettiin jo yläkertaan. Se näyttää todella hyvältä työhuoneessa. Huomaatteko, miten sujuvasti osaan jo käyttää huoneiden uusia nimiä?
Makuuhuoneessa ikkunan alla oleva lokerikko alkaa pikku hiljaa löytää sisältöänsä. Ehkä yritän kuitenkin löytää noihin alempiinkin koloihin jotain koreja.
Nyt on jotenkin tyhjä olo. Remontti on siivoamista vaille valmis. Jotain ihan pieniä rakennusjuttuja on vielä kesken. Ainakin makuuhuoneen ja kylpyhuoneen välisen oviaukon pinnat, keittiön ja eteisen välisen kynnyksen lista ja makuuhuoneen laatikkopenkin kansi. Olisikohan se siinä?
Kohta menemme saunaan ja sen jälkeen nukkumaan uuteen sänkyyn uudessa huoneessa. Tuleekohan uni? Ja mitähän aikaa aurinko herättää, verhot kun puuttuvat vielä?
Ps. Piti vielä tulla lisäämään, että kyllä me ennätimme katsoa olympialaisiakin tänään. Kultaa tuli miestin parisprintistä, naisille samasta lajista hopeaa. Ja miestin kiekkojoukkue voitti Venäjän edeten välieriin. Kyllä oli jännittävää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti