Jo muutaman päivän jatkuneen porrasremontin ja eilisillan festareilla riekkumisen (kävelimme vielä yöllä kotiin!) jälkeen oli tänä aamuna todellisia käynnistysvaikeuksia. Mutta kesäloma ja mökille lähtö lähenee, ja Petekin on lähdössä huomenna työmatkalle, joten saimme kuin saimmekin itsemme käyntiin. Meillä on kova tahtotila saada tämä projekti loppuun nopeasti.
Eilen oli satanut, joten kaikenlainen maalaaminen saa nyt odottaa, ainakin tämän päivän iltaan.
Petrin kanssa halkaisimme pitkät kestopuulistat halki, jotta ne saadaan portaiden pystyosien alareunojen päälle. Niin tarkkaan kului kaikki vanha puu, että tähän kohtaan oli nyt pakko laittaa uutta. Mutta kun niitä on joka kohdassa, ei se näytä pahalta.
Minä asettelin vanhasta nupulakiviportaasta puretut kivipaadet testimielessä paikalleen ja ne riittivät kuin riittivätkin uuden portaan ympäri.
Petri ähki niiden listojen kanssa. Kuten aiemmin olen todennut, ovat portaat joka askelmalla vähän eri korkuiset ja niin myös ne kolot olivat eri korkuisia.
Olemme molemmat väsyneitä ja piti oikein varoa, ettei ala ihan liikaa äksyillä. Mutta eikös ole sanottu, että remontit ovat parisuhteen mittareita? Kyllä tästäkin selvitään!
Minä siirsin valikoiden kiviä tuohon portaiden alle ja aloin asetella. Alimmaksi asennushiekkaa, kivet yksi kerrallaan ja päällimmäiseksi Antti-serkun tuomaa kivituhkaa. Ajatelkaa, millainen urakka on ollut tehdä pitkiä teitä tällä tekniikalla?
Tuossa näkyvä kivituhkakasa levitetään vielä tuohon oleskelupaikaksi kaavaillulle kohdalle.
Keltainen osa seinää homepestiin aamulla. Nyt ukkostaa ja taitaa alkaa juuri sataa, joten maalaaminen jää myöhemmäksi.
Hienot tuli! Vasempaan reunaan laitetaan varmaan vielä kaide. Maalaukset tehdään, kunhan sää sallii. Vähän vielä kivien asettelua ja tuon hiekkakasan levitys. Loppumetreillä ollaan joka tapauksessa.
Ja niin se sää päätti, että työt päättyivät tältä päivältä. Kaatosateessa kyllä juuri aseteltu nupulakiviporras puhdistuu hienosti!
