Valmista

 Olin unohtanut silloin toukokuussa kirjoittaa viimeisen tekstin porrasremontista. Saimme siis sen valmiiksi jo silloin. 

Sain kiveyksen tehtyä ja olimme tyytyväisiä siihen. Seinän alareuna oli vielä keltainen.

Seinän alareunaan laitettiin kestopuulauta, jonka sisäpuolelle hiekkaa. Siihen asettelin lopuksi myös kiviä.

Ja sitten maalaamaan. Harmaata öljymaalia oli vielä paljon jäljellä.

Aika hieno tuli! Hiekatkin saatiin tasoitettua.

Sitten piti miettiä istuimia tuohon. Meillä oli Heimo-isäni aikanaan firmassaan valamiin jalkoihin tehty hieno penkki. Saimme toisen vanhemmiltani, joiden pihassa näitä oli useita.

Maalia päälle! Kellarista löytyi jotain ikivanhaa, mutta edelleen käyttökelpoiselta vaikuttavaa maalia tms. metalliosien maalaukseen.

Valmista!

Kivitöitä ja muuta viimeistelyä

 Jo muutaman päivän jatkuneen porrasremontin ja eilisillan festareilla riekkumisen (kävelimme vielä yöllä kotiin!) jälkeen oli tänä aamuna todellisia käynnistysvaikeuksia. Mutta kesäloma ja mökille lähtö lähenee, ja Petekin on lähdössä huomenna työmatkalle, joten saimme kuin saimmekin itsemme käyntiin. Meillä on kova tahtotila saada tämä projekti loppuun nopeasti.

Eilen oli satanut, joten kaikenlainen maalaaminen saa nyt odottaa, ainakin tämän päivän iltaan.

Petrin kanssa halkaisimme pitkät kestopuulistat halki, jotta ne saadaan portaiden pystyosien alareunojen päälle. Niin tarkkaan kului kaikki vanha puu, että tähän kohtaan oli nyt pakko laittaa uutta. Mutta kun niitä on joka kohdassa, ei se näytä pahalta. 

Minä asettelin vanhasta nupulakiviportaasta puretut kivipaadet testimielessä paikalleen ja ne riittivät kuin riittivätkin uuden portaan ympäri.

Petri ähki niiden listojen kanssa. Kuten aiemmin olen todennut, ovat portaat joka askelmalla vähän eri korkuiset ja niin myös ne kolot olivat eri korkuisia. 

Olemme molemmat väsyneitä ja piti oikein varoa, ettei ala ihan liikaa äksyillä. Mutta eikös ole sanottu, että remontit ovat parisuhteen mittareita? Kyllä tästäkin selvitään!

Minä siirsin valikoiden kiviä tuohon portaiden alle ja aloin asetella. Alimmaksi asennushiekkaa, kivet yksi kerrallaan ja päällimmäiseksi Antti-serkun tuomaa kivituhkaa. Ajatelkaa, millainen urakka on ollut tehdä pitkiä teitä tällä tekniikalla?

Tuossa näkyvä kivituhkakasa levitetään vielä tuohon oleskelupaikaksi kaavaillulle kohdalle.

Keltainen osa seinää homepestiin aamulla. Nyt ukkostaa ja taitaa alkaa juuri sataa, joten maalaaminen jää myöhemmäksi. 

Aikamoista lihastreeniä tuo on. Ylös, alas, kiviä sinne, kiviä tänne. Mutta mieluummin sitä treenaa tässä kuin salilla!

Tuohon kuistin reunaan laitettiin kestopuusta reuna ja asettelen vielä siihenkin kivet. Tulee huolitellun näköistä.

Hienot tuli! Vasempaan reunaan laitetaan varmaan vielä kaide. Maalaukset tehdään, kunhan sää sallii. Vähän vielä kivien asettelua ja tuon hiekkakasan levitys. Loppumetreillä ollaan joka tapauksessa.

Ja niin se sää päätti, että työt päättyivät tältä päivältä. Kaatosateessa kyllä juuri aseteltu nupulakiviporras puhdistuu hienosti!

Etenee

Petri aloitti jo varhain tänään rakentamalla kaiteen suoran pätkän. Saimme sen yhdessä paikalleen juuri ennen kuin Samu tuli. 

Miehet rakensivat koko päivän portaita. Aika moista palapeliä se oli loppupäässä, mutta niin vain vanhat laudat riittivät. Niistä tulee hienot, kunhan saavat uuden puuöljyn pintaansa.

Minä tein aikamoisen urakan tyhjentäen puretun kuistin alustaa kivistä. Olimme kai estääksemme rikkaruohojen kasvua laittaneet jätesäkkejä kivien alle. Nekin kiskoin pois. Kärräsin kiviä kottikärryllä tuonne metsän reunaan. Kaikki isommat toki lajittelin uudiskäyttöön.

Raaputin ja harjasin vielä tuon keltaisen osan seinää maalausta ajatellen. Tuon värinen koko talo oli vielä kolme vuotta sitten.

Hienot portaat noista tuli. Vielä täytyy lisätä pienet listat tuohon pystysuorien osien yläreunaan. Mutta se ei ole kovin suuri juttu.

Aloin muuten pyörtää päätöstäni laatoittaa tuo tasainen osa tuossa portaiden vieressä. Reunat toki päällystän kivillä ja tuo alin puuporras on liian korkea, joten joku taso siihen tarvitaan. Mutta muuten saanee jäädä hiekkapinnalle.

Nyt olemme löhdössä viettämään iltaa ystävien kanssa Mitä ihmettä? -tapahtumaan tuonne keskustaan. Huomenna tehdään sitten niitä kivitöitä täällä.

Viikonloppu = hyvää aikaa rakentaa!

 Pitkän talven ja kylmän kevään jälkeen ei tiedä itkeäkö vaiko nauraa, kun porrasremontti etenee melkein 30 asteen helteessä. 

Emme myöskään olleet opettajakollegan kanssa voineet aavistaa sopiessamme retkipäivää pari kuukautta sitten, että olisi näin kuumaa. Kävelin oppilaitteni kanssa melkein 7 km pitkin Mäntsälän keskustaa ja aika uuvuttavaa oli. Pidimme taukoja usein ja olihan meillä kaikkea kivaa tekemistä, mutta olin kyllä aika huolissani oppilaistani. Mutta kivaa oli heillä kuulemma ollut!

Kotiin tultuani söimme vähän ja pidimme Petrin kanssa tauon. Hän oli jo ollut pihalla suunnittelemassa juttuja ystävämme Michaelin kanssa, joka toimittaa vielä talvella vaihdetun ulko-oven kynnyspuun. Keskellä talvea sitä ei voitu asentaa.

Eilen Petri ja Samu rakensivat kaiteen vinon osan. Hieno tuli. Puutavara loppui kesken, eikä suoraa pätkää vielä saatu tehtyä. Pinja ja Alvarkin kävivät paikalla ja keräsivät kiviä omaankin pihaansa.

Eilen myös purettiin alimman portaan edessä oleva kiveys, jonka ladoin siihen silloin noin 20 vuotta sitten, kun totesimme alimman askelman olevan liian korkea betoniportaiden saatua puut päälleen. Hyvin oli pysynyt paikallaan. Nyt kun jätämmekin koko portaikon esiin, on etureuna leveämpi ja ladon sen eri tavalla, jotta kivipaasit riittävät.

Tänään Petri pätki ja kiinnitti portaisiin puita, joihin taas pitkät laudat kiinnitetään portaita päällystettäessä huomenna. Kuvassa hymyillyttää, mutta aika tuskaista touhu oli, kun jokainen pätkä oli eri mittainen. Eivät mitkään ihan suorat portaat tuossa alla.

Uutta ja vanhaa vierekkäin.

Minä roudasin kaikki puretun kuistin ja portaiden kestopuut sivummalle ja pesin painepesurilla. Nyt ovat puhtaita, mutta kaipaavat kyllä uuden terassiöljyn pintaansa.

Piha on vielä kuin räjähdyksen jäljiltä, mutta kyllä on kova tarkoitus saada kaikki ihan valmiiksi, ennen kuin lähdemme viikon pääästä, kevätlukukauden loputtua, mökille aloittamaan keittiölaajennusta.

Etupuolen kuisti

Rakensimme talomme etupuolelle kuistin noin 20 vuotta sitten. Jossain vaiheessa siellä istuttiin paljon, mutta viime vuosina se oli jäänyt vähälle käytölle. Eikä vähiten sen vuoksi, että väärien puu- ja maalivalintojen vuoksi koko kuisti oli läpilaho. Nyt oli siis jo korkea aika tehdä jotain, jo ihan turvallisuusseikkojen vuoksi. 

Tänään alettiin purkaa kaiteita ja sivupaneleita. Kun kuistin alle silloin aikanaan jääneet betoniportaat alkoivat paljastua, heräsi ajatus luopua koko kuistista ja päällystää vain portaat. Kuistin eteen, portaiden viereen jäisi tilaa vielä mukavalle, maan tasossa olevalle istuskelupaikalle ilta-auringon puolella taloa. Nätit kalusteet, ruukkukasveja...

Mutta olihan tässä urakkaa yhdelle illalle. Elina, Samu ja hieman myöhemmin myös Alvar olivat lisätyövoimana. Jatkoa seuraa!