Aamulla heräiltyämme ja Petrin lenkitettyä koirat, alkoi maalaaminen. Katto tietenkin ensin. Yritin minäkin maalata kattolistaa, mutta korkeanpaikan kammoisena lähinnä tärisin katonrajassa. Kuvan ehti Petri ottaa. Huomaa tyylikäs maalausvaatetus!
Petri jatkoi katon parissa.
Valitsemamme maali osoittautui todella hyväksi maalata. Ei valu yhtään! Keskustelimme ja päätimme, että uskallan alkaa maalata ikkunoiden alla olevia seinän pätkiä, vaikka katto on kesken. Valittu väri tuntuu todella hyvältä. Se tuo tunnelmaa kuistilla ja vaalea katto erottuu myös hyvin tummempaa seinää vasten. Samoin valkoiset ikkunanpuitteet tulevat näyttämään hyviltä, kunhan paljastuvat teippien ja muovien alta.
Katon ensimmäinen maalikerros!
Välissä söimme lounaan. Ja sitten taas jatkettiin. Petri seinien yläreunoja, minä alareunoja.
Valmista tuli. Huomenna päätetään, riittääkö yksi kerros harmaata vai maalataanko toinen kerta.
Oli tietenkin aika riskaapelia maalata jo seinät, kun katto on kuitenkin maalattava toiseen kertaan. Mutta kuten jo totesin, on tämä loistavaa maalia, joka ei roisku eikä valu. Huomenna töiden jälkeen varmaan Pete maalaa ja minä kyttään rätin kanssa tippoja alla.
Maalasin muuten vielä vanhat lattialistat katon vaaleanharmaalla. Ovat kuin uusia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti